Suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupunki taas haussa: vuoden 2016 pääkaupungit Unkarissa

MAFUNin kärkihankkeita

Suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupunki on hanke, josta tässä blogissa on kirjoitettu jo  aiemminkin. Kilpailu on MAFUNin eli suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liiton ideoima hanke, joka käynnistyi vuonna 2013. Vuonna 2016 pääkaupungin tittelin jakaa ensimmäistä kertaa kaksi kaupunkia, Iszkaszentgyörgy’n kylä ja Veszprémin kaupunki, molemmat Unkarissa.

Iszkaszentgyörgy’n kylä sijaitsee reilun tunnin matkan päässä Budapestistä, noin 5 kilometriä Székesfehérvárin kaupungista. Noin 2000 asukkaan kylä on tunnettu erityisesti linnastaan, johon liittyy myös mielenkiintoinen suomalaisyhteys: linnassa pitää galleriaa Unkarissa asuva suomalainen Ari Kupsus. Iszkaszentgyörgy’llä on alueilla ystävyyskunnat mm. Savukoskella Suomessa sekä Kõpussa Virossa.

Hantilainen kota Iskzaszentgyörgy'n keskusaukiolla 26.2.

 Veszprém on läntisessä Unkarissa sijaitseva noin 60 000 asukkaan kaupunki, lempinimeltään “kuningatarten kaupunki”, jossa toimii vireä Unkari-Suomi-Seuransa ja jolla on ystävyyskaupunkisuhteet Tarttoon ja Rovaniemelle. Molemmilla pääkaupungeilla on myös ystävyyskuntatoimintaa Unkarin naapurimaissa sijaitsevien unkarinkielisten alueiden kanssa.

Kilpailu vuodelle 2017 on käynnistynyt

Vuoden 2017 osalta kilpailu käynnistyi 17.3., kun Iszkaszentgyörgy’ssä järjestettiin juhlava tilaisuus, johon Viron ulkoministeri Marina Kaljurand osallistui. Samalla kylässä vieraili myös vuoden 2015 kulttuuripääkaupungin, setukaiskylä Obinitsan delegaatio. Seuraavana päivänä hanketta mainostettiin MAFUNin järjestämässä tilaisuudessa Unkarin konsulaatissa Pietarissa.

Kilpailuaikaa on tälläkin kertaa perinteiseen tapaan toukokuun loppuun asti, kesän aikana tuomaristo tekee valinnat toiselle kierrokselle pääsijöistä, ja finaali järjestetään tänä vuonna 5.8. Unkarin kulttuurikeskuksessa. Kilpailun materiaalit löytyvät sivulta www.uralic.org Suomessa Sukukansojen ystävät ry. toimii hankkeen pääyhteistyökumppanina, ja kilpailuun liittyvät tiedustelut voi osoittaa yhdistyksen hallitukselle.

Monipuolista ohjelmaa vuoden 2016 pääkaupungeissa

Vuosi on käynnistynt Unkarissa vauhdikkaasti: molempien pääkaupunkien edustajat osallistuivat 7.1. Obinitsassa pidettyyn seremoniaan, jossa kilpailun symboli, suomalais-ugrilainen lintuveistos, luovutettiin juhlallisesti vuoden 2016 pääkaupungeille. Unkarissa vuoden avajaisia vietettiin Veszprémissä 22.1.

Allekirjoittaneella oli jo mahdollisuus vierailla toisessa pääkaupungeista ja osallistua Iszkaszentgyögy’ssä 26.2. pidettyyn Kalevalan päivän tapahtumaan, jossa esiteltiin hantilaista kulttuuria. Paikalle oli kutsuttu Zírcin kaupungissa sijaitsevan Antal Reguly -museon johtaja Eszter Ruttkay-Miklián, joka hantilaisen miehensä ja tyttärensä kanssa esitteli hantien käsityö- ja ruokakulttuuria kyläläisille. Antal Reguly oli 1800-luvun merkittävimpiä unkarilaisia fennougristeja ja tutkimusmatkailijoita, ja hänen nimeään kantavassa museossa Zírcin kaupungissa esitellään suomalais-ugrilaisten kansojen perinteitä laajalti, ja Iszkaszentgyörgy’ssä pidetyssä tapahtumassa oli hantien kulttuuri monipuolisesti esillä. Kylän keskusaukiolle oli rakennettu hantilainen kota, jonne kaikki kylän koululaiset pääsivät vierailemaan, ja lisäksi oli tarjolla hantien upeaan käsityöperinteeseen tutustumista ja askartelua sekä koululaisille päivälle että illemmalla kaikelle kansalle. Ohjelman kruunasivat hantilaiset ruokaherkut, hiukan kalakukkoa muistuttava kalaleipä sekä kalasoppa.

Iszkaszentgyörgy’ssä on myös käynnissä suomalais-ugrilainen vapaaehtoisohjelma, jonka kautta suomalais-ugrilaiset aktivistit pääsevät toimimaan kylän suomalais-ugrilaisina “suurlähettiläinä”. Ensimmäisenä tässä tehtävässä toimii Darali Leli, udmurttilainen muotisuunnittelija. Lähiaikojen ohjelmista Iszkaszentgyörgy’ssä voi lukea lisää osoitteesta https://iszkaszentgyorgy.wordpress.com

Veszprémin lähiaikojen ohjelmasta kannattaa mainita erityisesti paraikaa käynnissä oleva virolainen viikko, jonka aikana kaupungissa näytetään runsaasti virolaisia elokuvia, ja lisäksi ohjelmassa on myös mm. valokuvaaja Arvo Ihon Itämeri-aiheinen näyttely. Myös Veszprém isännöi maaliskuun puolivälissä Viron ulkoministerin ja setukaisdelegaation vierailua. Veszprémin ohjelmasta voi lukea lisää täältä: http://www.veszprem.hu/veszpremieknek/kultura-mveszet/309-finnugor-kulturalis-fvaros

Tämän vuoden kilpailun keskiössä ovat erityisesti Pohjoismaiden ja Baltian sekä Pohjois- ja Keski-Venäjän suomalais-ugrilaiset asuinalueet. Toiveena on, että myös Suomesta tulisi runsaasti hakemuksia tämänkertaiseen kilpailuun. Sukukansojen ystävät ry:n hallitukseen voi olla yhteydessä ja tiedustella lisätietoja hankkeesta.

Aiempien vuosien kokemuksia

Vuosien 2014 ja 2015 pääkaupunkien kokemukset osoittavat, että MAFUNin ideoima hanke ei ole ollut turha, vaan pääkaupungin titteliä kantaneet kylät ovat hyötyneet siitä monin tavoin: esimerkiksi Bygyn kylässä ei ennen vuotta 2014 ollut juuri lainkaan turismia, mutta vuoden 2014 aikana vierailijoita oli useita tuhansia. Myös Bygyn vuoden kohokohta, suomalais-ugrilainen ruokafestivaali, muodostui vuodesta 2014 alkaen pysyväksi perinteeksi, joka kokoaa kansainvälistä yleisöä Bygyyn. Obinitsan kulttuuripääkaupunkivuosi sai laajalti huomiota mediassa, ja Viron valtion korkein johtokin osallistui sekä vuoden avajaisiin että päättäjäisiin. Myös Obinitsan vuosi poiki uusia perinteitä, kuten suomalais-ugrilaisten eeposten päivän.

Vuosien 2014 ja 2015 pääkaupungit olivat vähemmistökielisillä alueilla, ja pääkaupungin status selvästi nosti paikallisen vähemmistökielen (udmurtin ja setun) statusta ja lisäsi sen käyttöä. Tämänkin kertaiseen kilpailuun on tavoitteena saada mukaan Pohjois-Euroopan suomalais-ugrilaisten vähemmistöjen asuttamia kyliä ja kaupunkeja. Toisaalta jo alkuvuosi 2016 ja Iszkaszentgyörgy’n ja Veszprémin vireä tapahtumakevät on osoittanut, että myös “valtaväestön” kylille ja kaupungeille on kannattavaa osallistua pääkaupunitittelin tavoitteluun, ja se on oiva tapa lisätä yhteistyötä sekä enemmistössä että vähemmistössä elävien suomalais-ugrilaisten kansojen välillä.

Sampsa Holopainen

Sukukansojen ystävät ry.:n varapuheenjohtaja