Vierailuja:

tiistai 31. lokakuuta 2017

Vaarallisia lakimuutoksia luvassa Komin tasavallassa

Alkaneella viikolla sosiaalisessa mediassa on liikkunut tieto, että Komin tasavallassa on tulossa voimaan komin opetuksen pakollisuutta muuttava laki. Tähän asti sekä komin- että venäjänkieliset lapset ovat opiskelleet komia koulussa. Tarjolla on ollut kaksi linjaa: yksi äidinkielisille ja toinen komia toisena kielenä opetteleville. Tämä on taannut komin opetuksen eri puolilla Komin tasavaltaa. Aihe on ollut Komissa usein tapetilla ja keskustelun aiheena, mutta nyt tulleiden tietojen mukaan luvassa on suurempi muutos, joka sitoo opetuksen vanhempien päätökseen. Esimerkiksi Uhtan kaupungissa on ollut jo keskusteluja opettajien uudelleenkoulutuksesta, ja erityisesti opettajien keskuudessa on herännyt huoli työpaikkojen jatkuvuudesta. Mitään konkreettisia yksityiskohtia ei silti ole vielä tullut virallisia kanavia pitkin, mutta lakimuutokseen on viitattu sen tarkalla nimellä, joten selvästi jotain on tapahtumassa.

VKontakte-ryhmässä As Kyv Dor on muun muassa muutosta hyvin perustellusti vastustava avoin kirje ja muita dokumentteja, ja sinne mitä luultavammin tulee vielä lisätietoja. Kansainvälisessä blogosfäärissä Esa-Jussi Salminen on myös raportoinut asiasta viime päivinä (1, 2), mutta venäjäläisen median heräämistä odotetaan vielä.

Viime aikoina vastaavaa kehitystä on raportoitu myös Tatarstanista ja Bashkiriasta, eli kyse vaikuttaa olevan laajemmasta poliittisesta suunnasta Venäjällä. Kehitys on äärimmäisen huono, sillä kielen opetus koulussa on yksi sen käyttöä vahvasti tukevista instituutioista. Tämän lisäksi on ollut normina, että komia ja komin kirjallisuutta opetetaan komiksi. Näin ollen se on ollut ainoa oppiaine, jossa lapset ovat saaneet opetusta äidinkielellään.

Uudistus myös vaarantaa laajempaa komin parissa tehtävää työtä. Komin filologiaa Syktyvkarin yliopistossa opiskelevat ovat usein työllistyneet komin opettajiksi eri puolille Komin puhuma-aluetta, ja on helppo kuvitella, kuinka heikentyneet työnäkymät pidemmän päälle syövät myös resursseja ja opiskelijoita tästä oppiaineesta, josta myös säännönmukaisesti nousevat nuoret kominkieliset kirjailijat ja tiedemiehet.

Sukukansojen ystävät ry on erittäin huolissaan tästä kehityksestä, ja haluaa aiheesta tiedottamisen muodossa lähettää tukensa kaikille lakimuutosta vastustaville.

perjantai 16. syyskuuta 2016

Suomalais-ugrilainen opiskelijakonferenssi IFUSCO Helsingissä!

Perinteikäs suomalais-ugrilaisten opiskelijoiden kansainvälinen konferenssi IFUSCO järjestetään Helsingissä tällä viikolla (16.-18.9.). Ohjelma alkoi jo torstaina 15.9. Tampereen yliopiston opiskelijoiden udmurtinkielisellä teatteriesityksellä "Metsän koulussa", ja varsinainen konferenssiohjelma alkaa perjantaina klo 9. Suurin osa ohjelmasta pidetään Mannerheim-salissa Uudella ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5 A). Konferenssin tarkka ohjelma löytyy osoitteesta https://www.facebook.com/events/172866109783704/

Konferenssin järjestävät helsinkiläiset ja turkulaiset fennougristiikan opiskelijat ja jatko-opiskelijat. Myös monia Sukukansojen ystävien aktiiveja on mukana järjestelyissä. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy, joten kaikkien suomalais-ugrilaisista kielistä kiinnostuneiden kannattaa tulla seuraamaan esitelmiä ja tutustumaan mielenkiintoisiin ihmisiin suomalais-ugrilaisen maailman eri kolkista.

Tämänkertainen IFUSCO järjestetään tavallista hankalampien olosuhteiden keskellä. Jokavuotinen konferenssi järjestetään aina eri maassa, ja vuoden 2016 konferenssi piti järjestää Hansi-Mansijskissa Siperiassa. Konferenssi jouduttiin kuitenkiin perumaan ja siirtämään Helsinkiin pika-aikataululla. Tarkkoja syitä perumiselle ei tiedetä, mutta IFUSCO on vain osa sitä peruttujen suomalais-ugrilaisten tapahtumien ketjua, joka Venäjän federaatiossa on viime vuosina muodostunut. Syystä tai toisesta on Venäjä tiukentamassa otettaan vähemmistökielistä entisestään, ja IFUSCOn kaltaiset epäpoliittiset tapahtumat ja niiden osanottajat ovat kärsijöiden joukossa.

Olosuhteisiin nähden vuoden 2016 IFUSCOn järjestelyt ovat onnistuneet hyvin, ja konferenssiin saapuu n. 60 vierasta mm. Virosta, Unkarista, Puolasta, Suomen eri yliopistoista ja, onneksi, myös Venäjän suomalais-ugrilaisilta alueilta.

Tähän blogiin on luvassa tarkempia kuulumisia IFUSCOsta, pysykää kuulolla!

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupunki taas haussa: vuoden 2016 pääkaupungit Unkarissa

MAFUNin kärkihankkeita

Suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupunki on hanke, josta tässä blogissa on kirjoitettu jo  aiemminkin. Kilpailu on MAFUNin eli suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liiton ideoima hanke, joka käynnistyi vuonna 2013. Vuonna 2016 pääkaupungin tittelin jakaa ensimmäistä kertaa kaksi kaupunkia, Iszkaszentgyörgy’n kylä ja Veszprémin kaupunki, molemmat Unkarissa.

Iszkaszentgyörgy’n kylä sijaitsee reilun tunnin matkan päässä Budapestistä, noin 5 kilometriä Székesfehérvárin kaupungista. Noin 2000 asukkaan kylä on tunnettu erityisesti linnastaan, johon liittyy myös mielenkiintoinen suomalaisyhteys: linnassa pitää galleriaa Unkarissa asuva suomalainen Ari Kupsus. Iszkaszentgyörgy’llä on alueilla ystävyyskunnat mm. Savukoskella Suomessa sekä Kõpussa Virossa.
Hantilainen kota Iskzaszentgyörgy'n keskusaukiolla 26.2.

 Veszprém on läntisessä Unkarissa sijaitseva noin 60 000 asukkaan kaupunki, lempinimeltään “kuningatarten kaupunki”, jossa toimii vireä Unkari-Suomi-Seuransa ja jolla on ystävyyskaupunkisuhteet Tarttoon ja Rovaniemelle. Molemmilla pääkaupungeilla on myös ystävyyskuntatoimintaa Unkarin naapurimaissa sijaitsevien unkarinkielisten alueiden kanssa.

Kilpailu vuodelle 2017 on käynnistynyt

Vuoden 2017 osalta kilpailu käynnistyi 17.3., kun Iszkaszentgyörgy’ssä järjestettiin juhlava tilaisuus, johon Viron ulkoministeri Marina Kaljurand osallistui. Samalla kylässä vieraili myös vuoden 2015 kulttuuripääkaupungin, setukaiskylä Obinitsan delegaatio. Seuraavana päivänä hanketta mainostettiin MAFUNin järjestämässä tilaisuudessa Unkarin konsulaatissa Pietarissa.

Kilpailuaikaa on tälläkin kertaa perinteiseen tapaan toukokuun loppuun asti, kesän aikana tuomaristo tekee valinnat toiselle kierrokselle pääsijöistä, ja finaali järjestetään tänä vuonna 5.8. Unkarin kulttuurikeskuksessa. Kilpailun materiaalit löytyvät sivulta www.uralic.org Suomessa Sukukansojen ystävät ry. toimii hankkeen pääyhteistyökumppanina, ja kilpailuun liittyvät tiedustelut voi osoittaa yhdistyksen hallitukselle.

Monipuolista ohjelmaa vuoden 2016 pääkaupungeissa

Vuosi on käynnistynt Unkarissa vauhdikkaasti: molempien pääkaupunkien edustajat osallistuivat 7.1. Obinitsassa pidettyyn seremoniaan, jossa kilpailun symboli, suomalais-ugrilainen lintuveistos, luovutettiin juhlallisesti vuoden 2016 pääkaupungeille. Unkarissa vuoden avajaisia vietettiin Veszprémissä 22.1.

Allekirjoittaneella oli jo mahdollisuus vierailla toisessa pääkaupungeista ja osallistua Iszkaszentgyögy’ssä 26.2. pidettyyn Kalevalan päivän tapahtumaan, jossa esiteltiin hantilaista kulttuuria. Paikalle oli kutsuttu Zírcin kaupungissa sijaitsevan Antal Reguly -museon johtaja Eszter Ruttkay-Miklián, joka hantilaisen miehensä ja tyttärensä kanssa esitteli hantien käsityö- ja ruokakulttuuria kyläläisille. Antal Reguly oli 1800-luvun merkittävimpiä unkarilaisia fennougristeja ja tutkimusmatkailijoita, ja hänen nimeään kantavassa museossa Zírcin kaupungissa esitellään suomalais-ugrilaisten kansojen perinteitä laajalti, ja Iszkaszentgyörgy’ssä pidetyssä tapahtumassa oli hantien kulttuuri monipuolisesti esillä. Kylän keskusaukiolle oli rakennettu hantilainen kota, jonne kaikki kylän koululaiset pääsivät vierailemaan, ja lisäksi oli tarjolla hantien upeaan käsityöperinteeseen tutustumista ja askartelua sekä koululaisille päivälle että illemmalla kaikelle kansalle. Ohjelman kruunasivat hantilaiset ruokaherkut, hiukan kalakukkoa muistuttava kalaleipä sekä kalasoppa.

Iszkaszentgyörgy’ssä on myös käynnissä suomalais-ugrilainen vapaaehtoisohjelma, jonka kautta suomalais-ugrilaiset aktivistit pääsevät toimimaan kylän suomalais-ugrilaisina “suurlähettiläinä”. Ensimmäisenä tässä tehtävässä toimii Darali Leli, udmurttilainen muotisuunnittelija. Lähiaikojen ohjelmista Iszkaszentgyörgy’ssä voi lukea lisää osoitteesta https://iszkaszentgyorgy.wordpress.com
Veszprémin lähiaikojen ohjelmasta kannattaa mainita erityisesti paraikaa käynnissä oleva virolainen viikko, jonka aikana kaupungissa näytetään runsaasti virolaisia elokuvia, ja lisäksi ohjelmassa on myös mm. valokuvaaja Arvo Ihon Itämeri-aiheinen näyttely. Myös Veszprém isännöi maaliskuun puolivälissä Viron ulkoministerin ja setukaisdelegaation vierailua. Veszprémin ohjelmasta voi lukea lisää täältä: http://www.veszprem.hu/veszpremieknek/kultura-mveszet/309-finnugor-kulturalis-fvaros
Tämän vuoden kilpailun keskiössä ovat erityisesti Pohjoismaiden ja Baltian sekä Pohjois- ja Keski-Venäjän suomalais-ugrilaiset asuinalueet. Toiveena on, että myös Suomesta tulisi runsaasti hakemuksia tämänkertaiseen kilpailuun. Sukukansojen ystävät ry:n hallitukseen voi olla yhteydessä ja tiedustella lisätietoja hankkeesta.

Aiempien vuosien kokemuksia

Vuosien 2014 ja 2015 pääkaupunkien kokemukset osoittavat, että MAFUNin ideoima hanke ei ole ollut turha, vaan pääkaupungin titteliä kantaneet kylät ovat hyötyneet siitä monin tavoin: esimerkiksi Bygyn kylässä ei ennen vuotta 2014 ollut juuri lainkaan turismia, mutta vuoden 2014 aikana vierailijoita oli useita tuhansia. Myös Bygyn vuoden kohokohta, suomalais-ugrilainen ruokafestivaali, muodostui vuodesta 2014 alkaen pysyväksi perinteeksi, joka kokoaa kansainvälistä yleisöä Bygyyn. Obinitsan kulttuuripääkaupunkivuosi sai laajalti huomiota mediassa, ja Viron valtion korkein johtokin osallistui sekä vuoden avajaisiin että päättäjäisiin. Myös Obinitsan vuosi poiki uusia perinteitä, kuten suomalais-ugrilaisten eeposten päivän.

Vuosien 2014 ja 2015 pääkaupungit olivat vähemmistökielisillä alueilla, ja pääkaupungin status selvästi nosti paikallisen vähemmistökielen (udmurtin ja setun) statusta ja lisäsi sen käyttöä. Tämänkin kertaiseen kilpailuun on tavoitteena saada mukaan Pohjois-Euroopan suomalais-ugrilaisten vähemmistöjen asuttamia kyliä ja kaupunkeja. Toisaalta jo alkuvuosi 2016 ja Iszkaszentgyörgy’n ja Veszprémin vireä tapahtumakevät on osoittanut, että myös “valtaväestön” kylille ja kaupungeille on kannattavaa osallistua pääkaupunitittelin tavoitteluun, ja se on oiva tapa lisätä yhteistyötä sekä enemmistössä että vähemmistössä elävien suomalais-ugrilaisten kansojen välillä.

Sampsa Holopainen

Sukukansojen ystävät ry.:n varapuheenjohtaja


tiistai 28. heinäkuuta 2015

Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto MAFUN

Tässäkin blogissa on usein sivuttu MAFUNin toimintaa ja yksittäisiä projekteja, mutta itse järjestöä ei ole laajemmin esitelty. Sukukansojen ystävät ry on pitkälti ollut vastuussa MAFUNin toiminnan vetämisestä viime vuosina ja MAFUN on nyt erityisen ajankohtainen tällä viikolla Tartossa pidettävän MAFUNin kongressin takia, joten tässä blogitekstissä esitellään järjestön toimintaa yleisesti.

MAFUN (Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto eli venäjäksi Молодежная Ассоциация Финно-Угорских Народов) on vuonna 1990 perustettu kansainvälinen kansalaisjärjestöjen kattojärjestö, joka pyrkii ylläpitämään yhteyksiä eri maissa toimivien suomalais-ugrilaisten nuoriso- ja kansalaisjärjestöjen välillä ja kehittämään näiden yhteistyötä. MAFUNin jäseniä voivat olla kaikkien suomalais-ugrilaisten kansojen järjestöt, ja tällä hetkellä jäseniä on Suomesta, Virosta ja Venäjältä, lisäksi pitkän tauon jälkeen pian myös Unkarista. Suomalaisia jäsenjärjestöjä ovat mm. Sukukansojen ystävät, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Siula ry. (Helsingin yliopiston suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestö) Sugri ry. (Turun yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestö).
Järjestön ylintä päätäntävaltaa käyttää kongressi, joka järjestetään joka toinen vuosi jollakin suomalais-ugrilaisella alueella. Kongressi hyväksyy liiton uudet jäsenjärjestöt ja valitsee MAFUNin hallituksen, joka koordinoi järjestön toimintaa kongressien välillä. Hallituksessa on edustaja jokaiselta suomalais-ugrilaiselta alueelta, jonka jäsenjärjestöt ovat liitossa edustettuina. Hallituksen tehtävänä on parhaansa mukaan toimeenpanna kongressissa hyväksytty toimintasuunnitelma ja järjestää tapahtumia ja projekteja.

Vuonna 2013 kongressi pidettiin Helsingissä, ja siellä hyväksyttiin MAFUNin jäsenjärjestöiksi ensimmäistä kertaa Etelä-Viron setukaisten sekä Kuolan niemimaan saamelaisten järjestöjä. Samalla MAFUNin hallitus laajeni ennätyssuureksi, 18-jäseniseksi. Puheenjohtajaksi kaudelle 2013 –2015 valittiin tuolloin Sukukansojen ystävät ry:n aktiivi Sampsa Holopainen.


MAFUNin toiminnasta on helppo löytää sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvä esimerkki onnistuneesta toiminnasta on ”Suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupunki” -projekti, jonka toteuttamisesta MAFUNin hallitus päätti vuonna 2012. Projektista voi lukea lisää vanhemmista blogiteksteitä kuten täältä.

Valitettavasti toiminnassa esiintyy usein myös monenlaisia ongelmia. Kommunikaatio on joskus ongelmallista, sillä Venäjällä asuvien suomalais-ugrilaisten aktivistien englannin kielen taito ei välttämättä ole kovin hyvä, ja Suomesta ja Virosta tulevat eivät puolestaan osaa välttämättä venäjää ollenkaan tai ainakaan kovin hyvin. Lisäksi myös toimintatavoissa on eroja. Maasta riippumatta vakava ongelma on myös se, että osa MAFUNin hallituksen jäsenistä ei sitoudu MAFUNin toimintaan rittävän aktiivisesti.

Valitettavaa on, että myös Venäjän federaation yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa negatiivisesti MAFUNin toimintaan. Venäjän lainsäädäntö mm. ulkomaisista agenteista hankaloittaa yhteistyötä merkittävästi ja lisäksi Venäjällä on yleisesti ottaen vaikeaa puhua avoimesti suomalais-ugrilaisten kansojen ongelmallista.

Vaikka MAFUNin toiminta ei siis ole mitään ruusuilla tanssimista, on järjestö onnistunut kuitenkin tekemään myös hyödyllisiä asioita. Edellä mainitun ”suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupunki” -projektin lisäksi voi mainita ainakin toiminnan YK:n alkuperäiskansa-asioiden pysyvän foorumin istunnoissa. Vuosina 2012 ja 2014 MAFUN järjesti YK:n päämajassa pidetyssä foorumin istunnossa sivutapahtuman, joka käsitteli vuonna 2012 suomalais-ugrilaisia kansoja yleisesti, vuonna 2014 taas alkuperäiskansojen asuinalueiden elävöittämistä, josta esimerkkitapauksena esiteltiin kulttuuripääkaupunkiprojektia. Vuoden 2014 tapahtumasta, jonka järjestäminen toteutettiin yhteistyössä Asia Indigenous Peoples’ Pact -järjestön kanssa, voi lukea lisää täältä.

Muita hyviä projekteja ovat erilaiset foorumit ja konferenssit, joita MAFUN on järjestänyt suomalais-ugrilaisille nuorille. Tällaiset tapahtumat ovat siksi hyviä, että niissä, kuten myös kongressissa, suuri joukko nuoria aktivisteja pääsee tapaamaan toisiaan ja suunnittelemaan yhteistä toimintaa. Komin tasavallassa on järjestetty muutamia kertoja FUROR, suomalais-ugrilainen nuorisofoorumi. Vielä parempi ja toimivampi esimerkki on kuitenkin Kudymkarissa Permin alueella vuosina 2009 ja 2010 järjestetty Suomalais-ugrilaisten kansojen sosioekonominen foorumi, jossa hyvin avoimessa ja dynaamisessa ilmapiirissä keskusteltiin suomalais-ugrilaisten kansojen nykytilasta ja pyrittiin etsimään ratkaisuja ongelmiin. Foorumi oli tarkoitus järjestää myös vuonna 2012, ja silloin myös Sukukansojen ystävät ja HYY:n sukukansavaliokunta olivat mukana suunnittelemassa sitä. Valitettavasti tapahtuma jouduttiin kuitenkin perumaan viime hetkellä – syyt tähän olivat hämäriä, mutta ilmeisesti paikallisella aluehallinnolla oli sormensa pelissä.

Tarton kongressi

Tartossa keskiviikkona 29.7. alkavan kongressin pääjärjestäjä on Fenno-Ugria Noored, virolaisen Fenno-Ugria-kansalaisjärjestön nuoriso-osasto. Yhteistyökumppaneina ovat myös muut virolaiset MAFUNin jäsenjärjestöt, ja myös Sukukansojen ystävät on pyrkinyt parhaansa mukaan auttelemaan järjestelyissä. Kongressi koostuu plenaariestielmistä, MAFUNin yleisistunnosta sekä sektioista, joissa osallistujat pääsevät keskustelemaan suomalais-ugrilaisten kansoja ja kieliä koskettavista ajankohtaisista asioista. Sektioiden teemat tässä kongressissa ovat suomalais-ugrilainen populaarikulttuuri, alkuperäiskansojen oikeudet, moderni teknologia ja kielenoppiminen, sosiaalinen media suomalais-ugrilaisessa maailmassa, urheilu ja terveys sekä suomalais-ugrilaiset start up -yritykset. Sektioiden moderaattoreina toimii tunnettuja suomalais-ugrilaisia aktivisteja Virosta, Venäjältä ja Venäjän suomalais-ugrilaisilta alueilta. Myös Sukukansojen ystävät ry:n puheenjohtaja Norman Langerak on yksi moderaattoreista.


On vaikea ennustaa, miten MAFUNin toiminta tulee kehittymään Tarton kongressin jälkeisenä aikana. Käytännössä tämä riippuu suuresti siitä, minkälainen puheenjohtaja ja hallitus kongressissa valitaan, ja siitä, tehdäänkö liiton sääntöihin tai organisaatioon muutoksia. Joka tapauksessa tällä hetkellä MAFUNin olemassaolo ei näytä olevan vaarassa, ja vaikka liiton toiminta onkin joskus vaikeaa eikä niin aktiivista kuin pitäisi, tulee MAFUN lähivuosinakin jatkamaan suomalais-ugrilaisen nuorison yhdistämistä ja kielten ja kulttuurien puolustamista.

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Vierailu Ugrin paikassa





Lumi verhoaa pienen kylän maisemaa. Yhdessä kylänraitin talossa vieraille tarjoillaan tykmatšen šyd -keittoa[1] ja perepetš-piirakoita[2]. Keskustelu soljuu venäjän kielellä talon tataari-isännän ja udmurttiemännän kanssa.  

Nyt ei olla Volgan mutkassa, vaan Sippolan kylässä Kymenlaaksossa. Sukukansojen ystävät ry vieraili joulun alla Ugrin paikassa. Kyseessä on Svetlana ja Eduard Khakimovin keväällä 2014 perustama suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus. Khakimovit ovat lähtöisin Udmurtian tasavallasta. 

Ugrin paikan on tarkoitus toimia suomalais-ugrilaisista kulttuureista kiinnostuneiden kohtaamispaikkana. Khakimovit tekevät arvokasta ruohonjuuritason työtä tutustuttaen paikallisia suomalais-ugrilaisiin kulttuureihin erilaisten tapahtumien kautta. He kutsuvat myös vieraita Venäjän suomalais-ugrilaisilta alueilta muun muassa vetämään erilaisia työpajoja.

Vuosi 2014 on lähtenyt tapahtumarikkaasti käyntiin Ugrin paikassa. On järjestetty useampia udmurtteihin liittyviä kulttuuritapahtumia. Khakimovit ovat myös tehneet monia kouluvierailuja lähialueen oppilaitoksissa kertoen udmurteista. Venäjältä on vieraillut niin yksittäisiä henkilöitä kuin ryhmiä. Ruokakurssia on ollut vetämässä tunnettu udmurttikokki ja esiintymässä niin taiteilijoita kuin muusikoitakin. Udmurtialaisille opiskelijaryhmille on järjestetty esimerkiksi journalistiikan kurssi ja seminaari koulutuksesta Suomessa. Tulevaisuudessa Khakimovien tarkoitus on laajentaa tapahtumia udmurteista myös muihin suomalais-ugrilaisiin kansoihin. 

 

Sippola sijaitsee Kouvolan ja Kotkan välimaastossa. Kouvolasta matkaa on noin 30 kilometriä ja Kotkasta noin 45 kilometriä. Kylä on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, koska siellä maantiehen tukeutunut kylärakenne on säilynyt hyvin. Kylän maamerkkejä ovat 1600-luvulla perustettu kartano ja 1800-luvun lopulla rakennettu uusgoottilainen tiilikirkko. 

Ugrin paikka sijoittuu Sippolan kylän keskustaan entisen Pub Wilhelmiinan taloon. Tiloissa on hyvät mahdollisuudet järjestää esimerkiksi kokouksia ja erilaisia tapahtumia. Talossa on myös erilliset majoitustilat vieraille. Majoituspaikkoja on yhteensä 12 henkilölle. Sauna lämpiää vieraille ja aamiainen kuuluu majoitukseen.

Sukukansojen ystävät ry suosittelee lämpimästi Ugrin paikkaa lähimatkailukohteena. Kiitos Khakimovien perheelle vieraanvaraisuudesta ja onnea tulevaan toimintaan!

Khakimovien perhe, Iljaš (vas.), Svetlana, Sabina ja Eduard, Sippolan joulumyyjäisissä.


Teksti ja kuvat: Kirsi Hafeez
   
Lue Ugrin paikasta muualla internetissä:
 
Artikkeli Kouvolan sanomissa 21.5.2014

Blogikirjoitus 19.10.2014:

Tietoa majoituksesta:





[1] Udmurtialainen keitto, joka sisältää vihanneksia, lihaa ja pastaa.
[2] Karjalanpiirakoita muistuttavat piirakat Udmurtiasta. Täytteenä voi olla niin vihanneksia, sieniä kuin lihaakin.

lauantai 10. tammikuuta 2015

Obinitsa on vuoden 2015 suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki

Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki on MAFUN:n (Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto) vuonna 2013 aloittama projekti, jonka tarkoituksena on vahvistaa suomalais-ugrilaista identiteettiä, lisätä tietoisuutta suomalais-ugrilaisista kansoista ja kielistä sekä elvyttää paikallista kulttuurista, ekonomista ja sosiaalista kehitystä. Vuoden 2014 kulttuuripääkaupunki oli Bygyn kylä Udmurtiassa. Bygyn tapahtumista voi lukea täältä. Vuoden 2014 kilpailussa finalisteiksi selvisivät Obinitsa, Veszprémin kaupunki Unkarista sekä Vuokkiniemen kylä Karjalan tasavallasta. Elokuussa 2014 Helsingissä pidetyssä finaalissa MAFUNin nimittämä kansainvälinen tuomaristo valitsi vuoden 2015 kulttuuripääkaupungiksi Obinitsan. Lokakuussa Bygyssä järjestetyssä sukukansapäivän juhlassa Obinitsan delegaatio vastaanotti Bygyltä kulttuuripääkaupungin symbolin, lintuveistoksen.

07.01. järjestettiin Obinitsassa, Setomaalla vuoden 2015 suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin avajaiset. Tapahtuma osui setokaisten joulun (setoksi: talsipühä') kanssa samalle päivälle, joten päivä oli kaikin puolin juhlallinen. Avajaiset järjestettiin Obinitsan entisessä koulussa, nykyisessä kyläkeskuksessa. Juhlasali oli täynnä aina ovelle asti ja satojen vieraiden joukossa oli runsaasti setokaisten punavalkeita kansallispukuja, jotka värittivät yleisöä.

Avajaisten pääohjelmana olivat eri tahojen puheet. Setokaisten seremoniallinen johtaja ülembsootska toivotti vieraat tervetulleiksi, jonka jälkeen puhuivat järjestäjien ja setokaisten järjestöjen edustajat. Jopa Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves oli kutsuvieraiden joukossa ja hän piti puheen, antaen tunnustusta setokaisille heidän kulttuurinsa ja omaperäisyytensä säilyttämisestä. Myös Viron sisäministeri sekä Viron parlamentin (Riigikogu) suomalais-ugrilaisen ystävyysryhmän edustaja tervehtivät juhlayleisöä, ja myös Suomen suurlähetystö oli lähettänyt tervehdyksensä tilaisuuteen. MAFUN:n (suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto) edustajat, puheenjohtaja Sampsa Holopainen sekä Oliver Loode pitivät myös puheet, niin kuin edellisen kulttuuripääkaupungin Bygyn sekä Vuokkiniemen edustajatkin. Puheiden välissä oli kulttuuriohjelmaksi jouluun liittyviä tapoja ja lauluja. Puheiden jälkeen nautittiin perinteisistä ruoista ja muiden vieraiden seurasta laulujen säestyksellä. Suurin osa puheista oli viroksi, mutta myös seton kieltä kuultiin.

Setomaalla järjestetään vuoden aikana yli 35 eri tapahtumaa. Suurimmat tapahtumat ovat juhannuksen jälkeinen Seto Folk sekä elokuun alun Setomaan kuningaskunnan päivä, joka on kulttuuripääkaupunkivuoden päätapahtuma. Obinitsa sijaitsee Kaakkois-Virossa, kolmen ja puolen tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta, mutta paikalle pääsee bussilla Võrusta.

Patrick O'Rourke & Sampsa Holopainen

Muualla verkossa:

www.obinitsa.net- – Kulttuuripääkaupungin kotisivut
www.youtube.com/user/obinitsa2015/ Obinitsan Youtube-kanava, sisältää myös videon avajaisista


Kirjoitus pohjautuu Taivaannaula-järjestön nettisivulla julkaistuun kirjoitukseen

tiistai 27. toukokuuta 2014

Suomalais-ugrilaiset järjestöt YK:n alkuperäiskansa-asioiden pysyvän foorumin istunnossa

Osallistuin YK:n päämajassa New Yorkissa 12.–23.5. 2014 järjestettävään alkuperäiskansa-asioiden pysyvän foorumin istuntoon torstaina 15.5. ja perjantaina 16.5. Sukukansojen Ystävät ry.:n ja MAFUNin (Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto) edustajana. Vaikka osallistuin tähän pitkäkestoiseen tapahtumaan vain muutamana päivänä, ehdin tuona aikana solmia järjestöillemme muutamia uusia kontakteja ja ennen kaikkea saada kuvan foorumin työskentelystä ja maailman alkuperäiskansojen ongelmista. Suomalais-ugrilaisista yhteistyökumppaneistamme läsnä olivat myös Aleksei Tsykarev ja Alina Tshuburova Nuori Karjala -järjestöstä ja Oliver Loode virolaisista U-Pööre- ja Uralic Foundation -järjestöistä. Loode on tällä hetkellä yksi pysyvän foorumin asiantuntijajäsenistä, Tsykarev puolestaan YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin jäsen.



Mikä on siis tämä alkuperäiskansa-asioiden pysyvä foorumi? Kyseessä on vuonna 2002 ensimmäistä kertaa kokoontunut YK:n elin, sosiaali- ja talousneuvoston neuvoa antava elin, jonka tehtävänä on keskustella asioita, jotka koskevat maailman alkuperäiskansojen taloudellista ja sosiaalista kehitystä, kulttuuria, ympäristöä, koulutusta, terveyttä ja ihmisoikeuksia. Foorumi koostuu 16 valtioiden ja alkuperäiskansajärjestöjen nimittämästä asiantuntijajäsenestä. Vuosittain foorumi pitää YK:n päämajassa New Yorkissa kahden viikon istunnon, johon osallistuu alkuperäiskansojen sekä kansalaisjärjestöjen edustajia. Nyt oli kyseessä foorumin 13. istunto. Foorumin virallisilta sivuilta voi lukea lisää sen taustasta ja toiminnasta.

Foorumi koostuu yleisistunnoista ja sivutapahtumista. Yleisistunnot ovat virallisemman luontoisia ja koostuvat raporteista ja puheenvuoroista. Sivutapahtumien puitteissa voivat alkuperäiskansat ja niiden järjestöt vapaamuotoisemmin esitellä toimintaansa ja ideoitansa. Foorumin tapa toimia oli aika paljon toimivampi kuin suomalais-ugrilaisten maailmankongressien epäjärjestelmälliset ja monologimaiset yleisistunnot. Tässä foorumin istunnossa kuultiin myös todella kriittisiä puheenvuoroja ja varsin vahvasti tuotiin esiin monien alkuperäiskansojen huono tilanne. Hyvin ajankohtainen aihe foorumilla oli Krimin tataarien tilanne (tataareilla on Krimillä alkuperäiskansan status).

Kun tätä tapahtumaa vertaa esimerkiksi Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin vuonna 2012, on ero huomattava. Suomalais-ugrilaiset yhteistapahtumat ovat liian usein pelkkää hymistelyä, jossa todelliset ja ajankohtaiset ongelmat jäävät taka-alalle. Toisaalta myös foorumin yleisistunnoissa kuultiin monenlaisia näkemyksiä esimerkiksi valtioiden taholta, eivätkä kaikki varmastikaan olleet todenmukaisia kuvauksia alkuperäiskansojen tilanteista.

Suomalais-ugrilaiset järjestöt MAFUN, Sukukansojen ystävät, Uralic Foundation järjestivät yhdessä Asian Indigenous Peoples' Pact (AIPP) -kattojärjestön kanssa sivutapahtuman Indigenous Villages of Culture. Tapahtuman ideana oli esitellä toimivia esimerkkejä projekteista, joissa kulttuuria sovelletaan kehittämään alkuperäiskansojen elinoloja maaseudulla. Yksi tällainen projekti, jota tapahtumassa esiteltiin, oli MAFUNin hallinnoima Suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupunki -hanke. Kyseisestä hankkeesta on tässä blogissa kirjoitettu useita kertoja, mutta totean lyhyesti että kyseessä on hanke, jossa Euroopan kulttuuripääkaupunki- hankkeen mallin mukaisesti valitaan kylien ja pienempien kaupunkien keskuudesta joka vuodeksi suomalais-ugrilaiselle maailmalle ”pääkaupunki”, joka voi sitten tämän tittelin turvin vuoden ajan kehittää kulttuuri- ja kielioloja aluellaan ja olla suomalais-ugrilaisen maailman kulttuurillinen keskus. Suomalais-ugrilaisen projektiesimerkkimme ohella myös AIPP:tä edustanut Sumshot Khular kertoi Intiassa ja Myanmarissa elävän naga-alkuperäiskansan kyläkulttuurista ja -tapahtumista.



Tapahtumassa oli ihan mukavasti yleisöä, joka osallistui myös keskusteluun aktiivisesti. Vaikka valmiita projekti-ideoita ei tapahtumastamme välttämättä syntynytkään, kylvettiin sen aikana varmasti siemeniä tulevia yhteisiä projekteja ja yhteistyömahdollisuuksia varten. Yksi tapahtumassa esitetty idea koski suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupunki-idean soveltamista globaalina alkuperäiskansaprojektina.

Myös Pohjoismaiden saamelaiset olivat runsaslukuisesti edustettuina foorumilla, mutta harmillisesti saamelaisilla oli oma sivutapahtumansa juuri samaan aikaan kuin MAFUNin tapahtuma pidettiin ja siksi saamelaisilla oli vain vähäinen edustus oman tapahtumamme yleisössä. Tämä oli MAFUNin kannalta harmillista, sillä tiiviimpiä kontakteja eri saamelaisjärjestöihin on yritetty solmia viime aikoina.

Osallistuin myös maorien, Uuden-Seelannin alkuperäiskansan, järjestämään sivutapahtumaan jonka aiheena oli kielenelvytys. Maorit ovat viime vuosikymmeninä tulleet tunnetuiksi todellisina vähemmistökielten elvyttämisen pioneereina, joiden kehittämiä metodeja on sovellettu menestyksekkäästi myös muualla (esimerkiksi maorien kuuluisa kielipesä-metodi on osoittautunut menestyksekkääksi myös inarinsaamelaisten parissa). Myös tässä tapahtumassa maorit osoittautuivat maineensa veroisiksi. Suuren painon tapahtumassa saivat sähköiset oppimateriaalit, joita maorit ovat tehneet paljon sekä itselleen että havaijin kielelle. Lisäksi esiteltiin mahdollisuutta opiskella kielenelvytystä AUT-yliopistossa. Paikalla oli asiantuntijoita Kansainvälisestä kielenelvytyskeskuksesta (International Centre for Language revitalization) ja Aucklandin teknisestä yliopistosta. Maoriaktivisteilla on nykyään käytössään laajat elektroniset kieli- ja oppimateriaaliaineistot. Samankaltaista työtä vähemmistökielisten aineistojen digitoimiseksi ja oppimateriaalien luomiseksi on tehty viime aikoina myös muun muassa Suomessa ja Norjassa, ja mielestäni olisikin mielenkiintoista luoda enemmän yhteyksiä kielentutkijoiden ja kieliaktivistien välillä Uudessa-Seelannissa, Pohjoismaissa ja muualla.

Maorien sivutapahtumaan sisältyi hieno maorinkielinen musiikki- ja tanssiesitys.




Yleisesti ottaen osallistuminen foorumille oli hyödyllinen ja erittäin mielenkiintoinen kokemus. Uusia kontakteja syntyi jonkin verran, ja ennen kaikkea pääsin käytännössä näkemään alkuperäiskansojen parissa YK:ssa tehtävää työtä ja tutustumaan eri alueiden alkuperäiskansojen tilanteisiin ja ongelmiin. Nyt pystyn paremmin hahmottamaan myös suomalais-ugrilaisten vähemmistö- ja alkuperäiskansojen tilanteen ja ongelmat globaalissa kentässä. Toivottavasti myös muiden alkuperäiskansojen edustajat tietävät taas vähän enemmän suomalais-ugrilaisten kansojen tilanteesta. Toivottavasti New Yorkissa saaduista kokemuksista tulee olemaan hyötyä Sukukansojen ystävien ja MAFUNin tulevalle toiminnalle, ja toivottavasti järjestömme pääsevät tulevinakin vuosina ottamaan osaa YK:n alkuperäiskansatapahtumiin.

Sampsa Holopainen